Freixenet

Meidän iloksemme jo kauan sitten tapahtunut opintomatka (tai ainakin siltä minusta tuntuu) pääsi alkamaan vierailulla Freixenetin viinitilalle. Matkaan lähtö ei sujunut niin luontevasti kuin olimme kuvitelleet ja toivoneet, sillä loppujen lopuksi kierroksemme alkoi 3 tuntia myöhemmin kuin alunperin piti. Tämä tosin oli oma vikamme ja johtui täysin aikataulutusongelmista, sillä 20 hengen ryhmän siirtäminen metrotunneleiden kautta oikeaan junaan ajoissa, ja tässä välissä lippujen osto tiskiltä, ei suju ihan niin nopeasti kuin jos olisi yksin liikenteessä.

Mutta pienen alkuepätoivon jälkeen, saimme ryhmämme viimein junaan, ja matka kohti Sant Sadurní d'Anoiaa pääsi alkamaan. Noin 40 minuutin junamatkan jälkeen näköpiiriimme osui välittömästi taustalla kohoava Freixenetin tehdasrakennus. Tässä vaiheessa oli tosin vielä vähän lisää odottelua luvassa, mutta mitäs pienistä kun jo tänne asti oltiin päästy.

Kierros alkoi 10 minuutin lyhytelokuvalla Freixenetin taustasta ja historiasta. Videon jälkeen siirryimme museoon, jossa oli kuvien avulla selitetty cavan tuotantoprosessi hyvin yksityiskohtaisesti. Tähän väliin on pakko kiittää opastamme, reipas periespanjalaismies, joka varmisti että kaikilla oli kierroksella mukavaa ja esitti asiat hyvin kiinnostavalla tavalla.


Kuvien katselun jälkeen siirryimme kerrosta alemmas ja matka jatkui kohti kellareita, joissa oli tuhansia ja tuhansia ja vielä vähän lisää pulloja sisällään cavaa eri vaiheissa. Kerros kerrokselta sukelsimme syvemmällä cavan kiehtovaan maailmaan ja lopulta saavuimme ehkäpä vierailumme toiseksi eniten odotettuun kohtaan, nimittäin juna-ajelu tehdasalueella. Kuskiksi meille osui Räikkösen serkkupoika, joka hallitsi hyvin mutkat ja kurvit tiiveissä ja pimeähköissä tehdastunneleissa. Pienten kiljahteluiden jälkeen, saavuimme tasoittamaan adrenaliinitasojamme cavan maistelun merkeissä mukavaan maistelutilaan.

Tässä vielä ote Freixenetin nettisivuilta cavan valmistusprosessista ja vähän myös itse tehdasalueesta:
Cava on espanjalaista samppanjamenetelmällä valmistettua kuohuviiniä. Kun viini on käynyt terästankeissa, siihen lisätään sokeria ja hiivaa, jonka jälkeen se pullotetaan ja varastoidaan viinikellareihin toista käymistä varten. Pulloissa tapahtuvassa toisessa käymisessä viiniin muodostuu hiilidioksidia eli viinistä tulee kuplivaa.

Freixenet’lla on kellareita yli 50 km ja siellä on 
n. 120 miljoonaa pulloa. Pullot varastoidaan 
kellareissa ylösalaisin ja niitä tanssitetaan (käännellään), jolloin sakka valuu pullon suuosaan. Sakka poistetaan jäädyttämällä ylösalaisin olevien pullojen kaulaosa, jolloin pulloa avattaessa paine työntää sakan pois. Seuraavaksi lisätään sokeria, jotta saadaan kuohuviiniin haluttu makeus.

Meitä oli moneen kertaan varoitettu, että emme pääse pois kierrokselta tyhjin käsin, sillä vierailu päättyi viinimyymälään. Oikeassahan se opas oli piru vie! Eipä siellä junassa paluumatkalla kauhean monta tyhjinkäsin palannutta opiskelijaa ollut. No olipa ainakin osa tuliaisista jo hankittu :)

Suosittelen ehdottomasti vierailua Freixenetillä, jos Barcelonaan päin eksytte. Meille hinta oli yhteensä 10,60e, joka sisälsi pääsyn opastetulle vierailulle ja meno-paluu -junaliput Barcelonasta Freixenetille.

Meidän syksy

No niin, oiskohan aika tässä vaiheessa viimeistään valaista teillekin vähän meidän syksyä ja mitä siihen on kuulunut. Saatiin lukukauden alussa Hiltonilta toimeksianto tutkia heidän kokous- ja tapahtumatuotteita ja palveluita sekä sitä, miten niitä voitaisiin kehittää. Meidän ryhmälle napsahti Kalastajatorppa ja tutkimuksen tyyliksi kvantitatiivinen. Lukuvuoden alussa meidät jaettiin 4 ryhmään, ja muut kolme ryhmää tekevät seuraavanlaiset tutkimukset: kvantitatiivinen Hilton Airportille, sekä vielä kvalitatiiviset tutkimukset molemmille hotelleille.

Oltiin tyytyväisiä meidän arpaonneen, sillä juuri viime keväänä teimme kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen Aurinkomatkoille, joten oli kiva hypätä sisään kvantitatiivisen tutkimuksen jännittävään ja hermoja raastavaan maailmaan. Hermoja raastava tämä syksy todella on ollut välillä, kun on pitänyt miljoonaan kertaan hiota ja muokata kyselylomakkeitamme, jotta saimme niistä vihdoin julkaisukelpoiset. Loppujen lopuksi kun kysely oli valmis julkaistiin se Wepropolissa ja se lähetettiin 150 Hilton Kalastajatorpan nykyiselle kokousasiakkaalle.

 Tiedä sitten, oliko lomakkeemme rehellisesti sanottuna aivan p*ska, vai liekö bisnesmiehillä ja -naisilla ollut niin kiire ettei ole liiennyt ylimääräistä aikaa vastata kyselyyn, sillä kasaan saimme vaivaiset 40(!) vastausta. Ja tähän väliin kerrottakoon, että yleensä kvantsututkimus vaatii vähintään 100 vastausta, jotta se olisi edes jokseenkin luotettava. Mutta mutta, nieltyä lievän pettymyksemme vastausten vähäisyydestä, olemme ahkerasti ruvenneet analysoimaan tätä meidän tiivistä vastausrykelmää.

Olemme myöskin todenneet, että jos tekisimme kyselylomakkeen nyt uudelleen, olisi se aivan toisenlainen. Meillä oli aivan liikaa kysymyksiä, jotka keskittyi vastaajan taustoihin eikä ollenkaan tarpeeksi monta kysymystä, joiden vastaukset oikeasti auttaisivat ja kertoisivat meille mitä mieltä asiakkaat ovat  olleet Hilton Helsinki Kalastajatorpan kokous- ja tapahtumapalveluista. Hiltonhan halusi meiltä juuri kehitysideoita siihen, miten heidän kokous- ja tapahtumapalveluita voitaisiin kehittää.

Mutta kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu, ja saadaan toivon mukaan raporttimme valmiiksi aikataulujen puitteissa. 13. joulukuuta olisi sitten tarkoitus vastaanottaa risut ja ruusut raportistamme ja tutkimuksesta, kun menemme esittelemään lopputuloksemme Hilton Kalastajatorpalle.

Euroopan omistajat Barcelonassa

Näin sateisena marraskuun maanantaina on hyvä muistella meidän kuukauden takaista mahtavaa lomaa opintomatkaa Barcelonassa. Tiivistytesti meidän reissuun koostui parista vierailusta, shoppailusta sekä hyvästä ruuasta ja viinistä nauttimisesta. Ei kuulosta pahalta, eihän? 

Varmasti kaikkien lempi vierailuksi muodotui Freixenetin viinitilavierailu.Vaikka pieniä ongelmia itse viinitilalle pääsyssä olikin, johtuen aikataulutus ongelmista sekä itsepäisistä espanjalaisista mummoista, niin itse vierailu oli erittäin antoisa. Kierroksella meille alkuun esitelmöitiin miten Cavaa valmistetaan jonka jälkeen lähdettiin kiertelemään viinitynnyreiden keskelle ensin jalkasin ja sen jälkeen varsin jännittävällä juna-ajelulla. Kierros päättyi kaikkien odottamaan maisteluun jossa tosin meidän janoa ei ehkä täysin tyydytetty. Myös Freixenetin tehtaanmyymälästä piti muutamat tuotteet ostaa koska olisihan se nyt ollut syntiä olla ostamatta niin halvalla tuollaista herkkua!

Yksi meidän vierailuista sijoittui Kongressikeskukseen jonka jälkeen osa ryhmästä lähti tsekkaamaan FC Barcelonan kotistadionin Camp Noun ja toinen osa lähti tutustumaan Hotel Españaan. Stadioni vierailu oli mielenkiintoinen ainut vaan että missä oli kaikki kuumat hikiset espanjalaiset pelaajat?!?!!?  Kun miesväki FC Barcelonan fanikaupassa hoiti ostoksia niin me naiset keskityttiin espanjalaisiin vartioihin ja vaatekaupan myyjiin. Meidän pohdintoja kyseisistä ammateista Tiia avaa teille vähän myöhemmin ;)

Espanjan kansallispäivänä käytiin aamulla kiertoajelulla katsastamassa kaikki perus nähtävyydet ja kuulemassa Gaudin kuolemasta joka meille oli jo aivan tuttua juttua. Muuten tuota juhlapäivää tuli juhlittua viinin sekä kenties hieman liian vahvojen drinkkien kera.

Koko viikon ajan nautittiin espanjalaisista herkkuruuista sekä juomista yhteisten illallisten merkeissä. Melkein viikon ajan saatiin olla kuin euroopan omistajat ja rahaa oli mutta kotiin päästyä seuraava kuukausi elettiinkin sitten makaroneilla. Onneksi tuli kuitenkin kotiin viemiseksi ostettua hieman nestemäisiä tuliaisia jotka hieman lohdutti tuota matkan jälkeistä niukkaa rahatilannetta.